Hiihtokelit alkaa olla ohi ainakin täällä Etelä-Suomessa ja jopa
minä olen luopunut ajatuksesta lähteä suksien kanssa lenkille.
Pirkan hiihto jäi talven viimeiseksi massahiihdoksi.
Suunnitelmia oli mennä myös Pogostaniin, mutta se ajatus kariutui muiden kuvioiden
takia. Vaikka kaikin puolin hyvä massahiihtosuoritus jäi tältä talvelta
kokonaan tekemättä, monta hyvää hiihtokilometriä tuli kuitenkin suksittua. Kilsoja
kertyi yllättäen enemmän kuin koskaan, alkuvuoden sairastelukaudesta huolimatta,
eikä kilometrejä tullut muutenkaan mitenkään erityisesti keräiltyä. Paitsi ehkä pääsiäisviikolla, jolloin kävin tekemässä vielä kevään viimeisen määrärykäisyn Levillä, missä kilsoja kertyikin 6 päivässä 431. Nousuakaan ei lenkeiltä puuttunut, kun ylämäkeä kertyi parhaimmillaan reilusti yli tonni päivässä.
Kauden loppusumma
pysähtyi lopulta kohtaan 2 971km. Ihan mukavista numeroista huolimatta täytyy
sanoa, että harmittaa aika vietävästi: summa on YHTÄ lenkkiä vajaa 3 000..
Katsotaan pääsenkö tästä yli vai täytyykö tässä vielä napata sukset mukaan ja
hankkiutua hiihtoputkeen ennen kesätaukojen alkamista.. :)
Lumien sulaessa suksimisinto on laantunut itsestään, ja
kesälajeja aloitellaan taas uudella innolla. Olen yrittänyt pitää yllä
juoksutuntumaa koko talven, ja tänä keväänä olenkin pystynyt juoksemaan enemmän
kuin ehkä koskaan. Jalka/alaselkävaivoja hoidetaan tänä keväänä säännöllisillä
kiropraktikkokäynneillä. Pienistä tuntemuksista huolimatta juoksu kuitenkin
onnistuu. Taas on siis odotukset korkealla vaivattoman kesän suhteen. Pääsiäisen
hiihtelyjen jäljiltä keväistä nousukuntoakin on ilmassa. Treeni siis maistuu ja
kesää ja lumien sulamista odotellaan jo innolla :)
Kesälle on monenlaisia suunnitelmia, osa varmistettuja, osa
vasta alustavia. Sellainen kesän/syksyn ”helmi” kuitenkin puuttuu. Jotain uutta
ja kivaa pitäisi siis keksiä..