lauantai 20. elokuuta 2011

Archipelago Adventure Inkoossa 20.8.2011

Kisapäivä alkoi herätyskellon soidessa lauantaiaamuna klo 4.30. Puoli tuntia aikaa herätä, syödä ja hoitaa aamutoimet ennen kyydin saapumista. Pakkasimme auton jo perjantaina, jolla saimme pidennettyä yöunia muutaman minuutin. Piilarit vähän temppuilivat, mutta ehdin ajoissa alas ja lähtöön.

Kisapaikalle ajoi noin tunnin.  Ehdimme mukavasti kasata pyörät ennen reittimateriaalien saamista. Loppu aika ennen starttia menikin sitten reittisuunnitteluun, kamojen säätämiseen ja muuhun olennaiseen.

Alun juoksut

                                          Punainen kolmio = alun suunnistus

Startti tapahtui 8.02. Säntäsimme kaikki sarjat juosten metsään hakemaan pari rastia n. 3km minisuunnistuksesta. Etenimme jonossa ja rastit löytyivät mukavasti. Kurvasimme vaihtoleimauksen kautta noutamaan pelastusliivit, kypärät ja mun uimapatjan coastaleering –osuutta varten. Mari tottuneena triatlonistina päätti uida ylitykset, järjestäjien varoittelusta huolimatta.

       Coastaleering -rastit vasemmalla saarissa, melontarastit oikella lahden ympäristössä

Coastis sisälsi 6 rastia, joista osa sijaitsi saarissa tai muuten uinti/ patjailumatkan takana. Teimme pummin heti alussa, kun olimme lähteä väärään saareen. Onneksi tarkastimme kompassilla suunnan ennen lähtöä. Pummin hyvä puoli oli se, että löysimme 2. rastin jo valmiiksi. Ensimmäinen patjaosuus tehtiin vähän typerää reittiä ja sivutuuli olikin melkoinen tuulisella merellä. Paluu saaresta tehtiin taas viisaammin. Loput rastit löytyivät suoremmin. Osuus oli kokonaisuudessaan mukava ja meri lämmin. Tuulettomassa säässä osuus olisi ollut aika nopea, me tulimme toiseen vaihtoon n. 2h startista.

Tuulta maalla ja merellä

Kolmas osuus oli melonnan 4 rastia. Tällä osuudella tuuli todella vaikeutti ja hidasti etenemistä, etenkin meillä, jotka käytimme järjestäjien kalustoa. Kajakilla etenevät hyötyivät kalustovalinnastaan tällä osuudella. Etenkin rastiväli 3-4 oli todella tuulinen. Etenimme ehkä 1km/h vauhtia. Periaatteessa kanootin kanssa uiden olisi voinut päästä kovempaa.. Lyhyehköön, muutaman kilometrin melontaan käytimme yli tunnin, vaikka rastit löytyivät helposti. Ei siis mikään päätä huimaava vauhti..

                                          Pyörärastikartta. Rastit näkyy vähän huonosti..

Melonnan jälkeen vaihdoimme nopeasti kuivaa päälle ja lähdimme pyöräsuunnistusosuudelle. Osuuden alku oli pääosin asfalttitien myllyttämistä. Tässäkin tuuli teki ajamisesta välillä todella raskasta. Rastit 3-7 olivat helppoja. Seiskalla edessä oli sukellustehtävä. Pieneen järveen oli upotettu 3 mehukattipulloa, joissa kaikissa oli kirjain. Kirjaimet piti etsiä ja ilmoittaa rastimiehelle. Uimarastilla hukkasimme paljon aikaa. Aluksi emme meinanneet löytää mitään järvestä. Saimme vähän apuja paikalliselta uimarilta, joka löysi meille sattumalta yhden rasteista.

Vihreällä lopun pyöräsuunnistus. Rastit 11-14 olivat lopun suunnistusrastit.

Kartan vaihduttua loput pyörärastit 8-10 olivat vähän teknisempää ajoa. Kasille pääsi ajamaan ihan hyvin. Matkalla teimme tosin ehkä 5-10 min pummin. Ysille meno oli lähes pelkkää tunkkaamista jyrkkään ylämäkeen. Kympille menimme kallion päällä. Ajettavan reitin löytäminen kalliolla oli hieman vaikeaa, joten ajaminen katkeili vähän väliä juoksenteluun.  Matkalla kalliolta tielle osuimme kympille suoraan. Taidolla, ei tuurilla :)

Loppukiri

Kympiltä kaasuttelimme nopeasti vaihtoon ja viimeiselle juoksuosuudelle. Aikaa oli jäljellä enää vajaa 15 min. Loppusuunnistuksen rasteista 11-14 ehdimme hakea vain kaksi. Kolmas olisi voinut olla mahdollinen, mutta myöhästyminen olisi vienyt juuri hankitut pisteet todella nopeasti, joten emme ottaneet riskiä.

Kaksi rastia jäi siis puuttumaan. Tällä ihan kohtuullisella suorituksella olimme alustavissa tuloksissa sijalla viisi, mihin olimme ihan tyytyväisiä. Jos olisimme päässeet loppusuunnistukselle 10min aiemmin, sija 3 olisi ollut ihan mahdollinen. 

Mutta. Meillä oli kivaa, pääsimme molemmat suunnistamaan, missään kohtaa emme olleet IhanHukassa ;) ja jalat olisivat jaksaneet vielä hyvin jatkaa. Joten ei sillä sijalla loppupeleissä niin väliä. Ihan oikeesti :)

lauantai 13. elokuuta 2011

Kohti Saaristoseikkailua.

Elokuun lopulla käytävä Multisport Cupin osakilpailu Archipelago Adventure, alias APA, on syystä jos toisesta jäänyt joka vuosi väliin. Nyt olin hyvissä ajoin liikkeellä, ja pariksi valikoitui Juhan kautta hänen viimevuotinen parinsa Mari. Mari poti alkukaudesta jalkaansa, minkä edesauttamana minä ja Juha alun alkaen lyöttäydyttiin yksiin Springissä. Tekstailtiin eräänä lauantai-iltana hyvä tovi ja päädyttiin yhteislenkille Espoorasteille viime tiistaina. Mari haki minut Vihdintien varrelta huoltsikalta neljän maissa mistä köröteltiin yhdessä kohti Serenaa.

Reitiksi valittiin itsevarmoina A-rata. En ole ikinä olut niin vaikealla radalla. Kartta ja maasto eivät tuntuneet täsmäävän ollenkaan ja kaiken lisäksi yksi rasti oli ainakin sata metriä rastiympyrän ulkopuolella. Se rasti olisi jäänyt varmaan ikuisiksi ajoiksi hukkaan jos yksi rastilla pyörineistä miehistä ei olisi tiennyt virheestä. Väliaikojen mukaan pyörittiin rastivälillä lähes 45min.. Suoritus oli siis kaikkea muuta kuin lupaava tulevaa kisaa ajatellen.. Mutta hyvä treeni kylläkin! Huiputettiin kaikki lähiseudun nyppylät. 

Päätettiin, että lähdetään yhdessä APAan pyörimään ja juostaan sitten vaikka ympyrää jos muu ei auta. Eli mennään rennosti ”katotaan mitä tästä tulee” –fiiliksellä hakemaan jossei muuta niin hyvää treeniä. Ennakko-odotuksia ei ole ainakaan mulla, koska en ole koskaan aiemmin ollut pääsuunnistaja. Mutta toisaalta tosi kiva päästä kokeilemaan miten homma sujuu.

Patjat esiin..

Keskiviikkona oli tarjolla Tiukusen & Kulkusen packrafting -treeni Kattilajärvellä. Pohdin pitkään jaksanko vääntäytyä paikalle, koska pelkkä menomatka kesti reittioppaan mukaan 2h. Lähimmältä bussipysäkiltä piti vielä kävellä lähes 4km. Mutta säätäminen tuntui houkuttelevalta ;) ja halusin päästä kokeilemaan patjailua ennen kisoja, joten siellähän minäkin olin reilun 10 muun kanssa kuuden maissa patjaa pumppaamassa.

Lyöttäydyin yksiin MamAdventuren Jolan ja Sariannan kanssa. Vauhti oli sopiva ja pysyin kartalla silloin kun oltiin :) Maarasteilla tehtiin grande pummi ja oltiin vähän väliä ihan varmoja missä oltiin ja sitten taas ihan hukassa. Käytiin suurimmalla osalla rasteista, mutta muutama jäi suosiolla metsään, koska haluttiin mieluummin treeniä kuin seisoskelua ja pähkäilyä. Oltiin yhtä mieltä siitä, että sillä gepsikäyrällä ei varmaan kannata etsiä vapaaehtoista paria.. :)

Ainakin yksi maastopyöräilijä nielaisi mehut väärään kurkkuun kun painettiin keskellä metsää ohi patjat kainalossa. Katsottiin tarpeelliseksi selittää että kyllä me välillä uidaankin.. Jalat toimi yllättävän hyvin tiistaista huolimatta, vaikka suurimmissa ylämäissä hapot vähän jarrutti, etenkin lopussa. Pari tuntia patjailtiin ja Jola oli kiltti ja heitti mut Leppävaaraan. Kiva treeni ja mukava tavata ja jutella vähän taas uusien tyyppien kanssa.

Pyörän päällä.

Tuleva suunnistusvastuu APAssa selkeytti myös viikonloppusuunnitelmat. Lauantaina oli vuorossa pyöräsuunnistuksen testaus. kaivoin laatikosta Lupus Extremen järjestämän seikkailutreenin kartat viime vuodelta. Siirtymä Paloheinän lähtöpaikalle otti enemmän aikaa kun oli tarkoitus, kun etukumin pumppaamisen sijaan onnistuin tyhjäämään sen..? Kirosin pumppuni ja prestaventtiilit muutamaan kertaan mikä tuntui auttavan. Lopputuloksena ei kyllä ollut yhtään täydempi etukumi, mutta päätin kompensoida reiskoilla :)

Pyöräsuunnistus lähti paloheinästä Silvolan tekojärven viertä kohti lentokenttää ja käytiinpä Korsossakin. Loppupuolella kartta ei ihan pitänyt paikkaansa, kun Ilolan tienoille oli ilmestynyt tienjatke. Huomasin kyllä melkein heti, että nyt ei mennä ihan niin kuin kartta sanoo, mutta osuin mutulla takaisin reitille toista kautta. Pääosa reitistä kulki asfaltilla ja kohtuullisen urbaaneissa maisemissa, mutta ei sentään kokonaan. Ihan kiva reitti ja erilaisten teiden suhde oli aikalailla sama kuin yleensä kisoissakin. Jostakin syystä onnistuin pysymään kartalla koko treenin ja päädyin sinne mihin pitikin. Muutamassa risteyksessä piti vähän varmistella, mutta suurempia pummeja ei tullut! 

Paloheinässä oli meneillään joku juoksukisa, puolimaraton tms. Aurinko paistoi ja lämpöä oli +22, joten porukkaa tungeksi paikalla mukavasti jalkojaan ravistellen. Tein nopean pitstopin majalla ja ajelin verrytellen kotiin. Mukava 4,5h pyörätreeni joka toi mukavasti vähän varmuutta viime aikojen pummailujen jälkeen.

Ensi viikolla edessä on vähän vielä treenailua. Tiistaina olisi tarjolla lisää packraftingia lauttasaaressa. Katsotaan päädynkö sinnekin :) Loppuviikolla otetaan kuitenkin rauhallisesti että jalat on varmasti tuoreet lauantaina. Toivottavasti on hyvä sää ja la 20.8. Kirkkonummi-Inkoo –suunnalla käytävä APA osoittautuu maineensa veroiseksi! Kisasta lisää maalituuletusten jälkeen.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Helvetinjärvellä.

Reissu Helvetinjärven kansallispuistoon on pyörinyt mielessä jo vuosia, kun Ruovesi-Virrat -tien kylttiä on tullut katseltua mökille ja Löyälle mennessä pienestä saakka. Lähtöpäiväksi valikoitui ti 2.8. Lähtöhetkellä klo 9 lämpöä +16 ja aurinkoa, iltapäivällä luvassa jotain +22, eli täydelliset olosuhteet. Tarkoituksena hölkkäillä RAUHALLISTA tahtia Kankimäestä luontopolun lisäksi Haukanhietaan ja Luomajärvelle suurimmat ylämäet ja pahimmat juurakot kävellen.

Yleensä kun tarkoitus on tehdä pitkä ja rauhallinen lenkki, jostain syystä vauhti ei aina ihan pysy kurissa.. Lähtöhetkellä jalat eivät olleet ihan tuoreessa kuosissa ja oikea pakara vasta ekalla pitkällä juoksulenkillä vaivojen jälkeen, joten siksikin vauhtia ja tuntemuksia oli syytä vähän tarkkailla. Jalassa maastolenkkarit, repussa kartan ja juomapussin lisäksi uikkarit, pari geeliä, omena ja ruisleipä. Lets gou. 


Tässä kattavampi kuvareportashi reissusta: Helvetinjärvellä 2011.

Viimeistä lomapäivää viedään. Syksyllä edessä on myös uusia haasteita. Seuraava isompi koitos lienee Archipelago Adventure 20.8. APA on tähän asti jäänyt joka vuosi eri syistä väliin, joten luvassa on ainakin ensikosketus uimapatjailuun uuden parin kanssa. Toinen uusi ja odotettu juoksukoitos on luvassa syksymmällä, mutta siitä lisää vasta myöhemmin. Majoitus on kuitenkin jo varattu :)