Kohti Saaristoseikkailua.

Elokuun lopulla käytävä Multisport Cupin osakilpailu Archipelago Adventure, alias APA, on syystä jos toisesta jäänyt joka vuosi väliin. Nyt olin hyvissä ajoin liikkeellä, ja pariksi valikoitui Juhan kautta hänen viimevuotinen parinsa Mari. Mari poti alkukaudesta jalkaansa, minkä edesauttamana minä ja Juha alun alkaen lyöttäydyttiin yksiin Springissä. Tekstailtiin eräänä lauantai-iltana hyvä tovi ja päädyttiin yhteislenkille Espoorasteille viime tiistaina. Mari haki minut Vihdintien varrelta huoltsikalta neljän maissa mistä köröteltiin yhdessä kohti Serenaa.

Reitiksi valittiin itsevarmoina A-rata. En ole ikinä olut niin vaikealla radalla. Kartta ja maasto eivät tuntuneet täsmäävän ollenkaan ja kaiken lisäksi yksi rasti oli ainakin sata metriä rastiympyrän ulkopuolella. Se rasti olisi jäänyt varmaan ikuisiksi ajoiksi hukkaan jos yksi rastilla pyörineistä miehistä ei olisi tiennyt virheestä. Väliaikojen mukaan pyörittiin rastivälillä lähes 45min.. Suoritus oli siis kaikkea muuta kuin lupaava tulevaa kisaa ajatellen.. Mutta hyvä treeni kylläkin! Huiputettiin kaikki lähiseudun nyppylät. 

Päätettiin, että lähdetään yhdessä APAan pyörimään ja juostaan sitten vaikka ympyrää jos muu ei auta. Eli mennään rennosti ”katotaan mitä tästä tulee” –fiiliksellä hakemaan jossei muuta niin hyvää treeniä. Ennakko-odotuksia ei ole ainakaan mulla, koska en ole koskaan aiemmin ollut pääsuunnistaja. Mutta toisaalta tosi kiva päästä kokeilemaan miten homma sujuu.

Patjat esiin..

Keskiviikkona oli tarjolla Tiukusen & Kulkusen packrafting -treeni Kattilajärvellä. Pohdin pitkään jaksanko vääntäytyä paikalle, koska pelkkä menomatka kesti reittioppaan mukaan 2h. Lähimmältä bussipysäkiltä piti vielä kävellä lähes 4km. Mutta säätäminen tuntui houkuttelevalta ;) ja halusin päästä kokeilemaan patjailua ennen kisoja, joten siellähän minäkin olin reilun 10 muun kanssa kuuden maissa patjaa pumppaamassa.

Lyöttäydyin yksiin MamAdventuren Jolan ja Sariannan kanssa. Vauhti oli sopiva ja pysyin kartalla silloin kun oltiin :) Maarasteilla tehtiin grande pummi ja oltiin vähän väliä ihan varmoja missä oltiin ja sitten taas ihan hukassa. Käytiin suurimmalla osalla rasteista, mutta muutama jäi suosiolla metsään, koska haluttiin mieluummin treeniä kuin seisoskelua ja pähkäilyä. Oltiin yhtä mieltä siitä, että sillä gepsikäyrällä ei varmaan kannata etsiä vapaaehtoista paria.. :)

Ainakin yksi maastopyöräilijä nielaisi mehut väärään kurkkuun kun painettiin keskellä metsää ohi patjat kainalossa. Katsottiin tarpeelliseksi selittää että kyllä me välillä uidaankin.. Jalat toimi yllättävän hyvin tiistaista huolimatta, vaikka suurimmissa ylämäissä hapot vähän jarrutti, etenkin lopussa. Pari tuntia patjailtiin ja Jola oli kiltti ja heitti mut Leppävaaraan. Kiva treeni ja mukava tavata ja jutella vähän taas uusien tyyppien kanssa.

Pyörän päällä.

Tuleva suunnistusvastuu APAssa selkeytti myös viikonloppusuunnitelmat. Lauantaina oli vuorossa pyöräsuunnistuksen testaus. kaivoin laatikosta Lupus Extremen järjestämän seikkailutreenin kartat viime vuodelta. Siirtymä Paloheinän lähtöpaikalle otti enemmän aikaa kun oli tarkoitus, kun etukumin pumppaamisen sijaan onnistuin tyhjäämään sen..? Kirosin pumppuni ja prestaventtiilit muutamaan kertaan mikä tuntui auttavan. Lopputuloksena ei kyllä ollut yhtään täydempi etukumi, mutta päätin kompensoida reiskoilla :)

Pyöräsuunnistus lähti paloheinästä Silvolan tekojärven viertä kohti lentokenttää ja käytiinpä Korsossakin. Loppupuolella kartta ei ihan pitänyt paikkaansa, kun Ilolan tienoille oli ilmestynyt tienjatke. Huomasin kyllä melkein heti, että nyt ei mennä ihan niin kuin kartta sanoo, mutta osuin mutulla takaisin reitille toista kautta. Pääosa reitistä kulki asfaltilla ja kohtuullisen urbaaneissa maisemissa, mutta ei sentään kokonaan. Ihan kiva reitti ja erilaisten teiden suhde oli aikalailla sama kuin yleensä kisoissakin. Jostakin syystä onnistuin pysymään kartalla koko treenin ja päädyin sinne mihin pitikin. Muutamassa risteyksessä piti vähän varmistella, mutta suurempia pummeja ei tullut! 

Paloheinässä oli meneillään joku juoksukisa, puolimaraton tms. Aurinko paistoi ja lämpöä oli +22, joten porukkaa tungeksi paikalla mukavasti jalkojaan ravistellen. Tein nopean pitstopin majalla ja ajelin verrytellen kotiin. Mukava 4,5h pyörätreeni joka toi mukavasti vähän varmuutta viime aikojen pummailujen jälkeen.

Ensi viikolla edessä on vähän vielä treenailua. Tiistaina olisi tarjolla lisää packraftingia lauttasaaressa. Katsotaan päädynkö sinnekin :) Loppuviikolla otetaan kuitenkin rauhallisesti että jalat on varmasti tuoreet lauantaina. Toivottavasti on hyvä sää ja la 20.8. Kirkkonummi-Inkoo –suunnalla käytävä APA osoittautuu maineensa veroiseksi! Kisasta lisää maalituuletusten jälkeen.