Mitä pitempään sen parempi. Talvella mieluiten suksilla. Tosin parhaat endorfiinihumalat saa syksyn ekasta juoksulenkistä pakkassäässä. Kevään tullen innostun taas maastojuoksusta ja suunnistuksesta, pyöräilystä maastossa ja kadulla, melonnasta, patikoinnista, rullaluistelusta.. Ja erityisesti pitkistä yhdistelmälenkeistä ja seikkailukisoista. Syksyn rospuuttokeleillä haaveilen taas pitkästä ja lumisesta talvesta ja Levin hiihtoreissuista, joilla hiihdetään 5-7 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa ja illalla saunotaan, syödään ja simahdetaan sohvalle ilta kahdeksalta.
Pidän myös toisenlaisesta liikkeestä. Mieluiten uusilla urilla ja upeissa maisemissa. Upeita kokemuksia on jo mm. Norjasta, Alpeilta, Gardajärveltä, Mexikosta, Kuubasta ja Malesian sademetsistä. Ja seuraava reissu on aina suunnitteilla.
Tämä riittäköön esittelyksi. Jatkossa luvassa on arkista tarinaa liikkeestä kotiseudulla ja kauempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti