sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Endurance Questin kulisseissa

Rokualta palattiin illalla klo 10 tienoilla. Äkkiä pesukone päälle ja tavaraa sisään. Varusteet paikoilleen ja aivot töihin: mitä tarviin ens viikolla EQ:ssa? Aivot ei toimi, joten kahden kameran, parin tietokoneen ja laturikasan lisäksi mukaan lähtee pino vaatetta erilaisiin keleihin ja Rokualta jääneet kisaeväät. Kai nää joku syö? Ainiin, makuupussiakin voi tarvita.

Maanantai 23.7.

Väliin 6h unta, eli ei läheskään tarpeeksi. Aamulla kauppaan ja asioille. Jone tulee hakemaan neljän tienoilla ja huristellaan KN-keskukselle juuri sopivasti vapaaehtoisinfoon. Suunnitellaan videotiimin eli Timon ja Akin kanssa vähän mitä tuleman pitää. Muuten ilta kuluu säätämisessä, valokuvaamisessa, FB:n päivittelyssä. Rokualla nähdyistä Siltasen Riitta on lähdössä taas viivalle, nyt Lupus Extremen riveissä. Jaksaa jaksaa.. :) Kirjoitan ja lähetän tiedotetta suomeksi medialle ja raportoin englanniksi Sleepmonsterssiin. Nukkumaan puoliltaöin.

Tiistai 24.7.

Kisa-aamuna herätys on klo 3 eli unta ruhtinaalliset 3h. Silti ei väsytä. Heitän reppuun jotakin tavaraa mitä ajattelin tarvita päivän aikana. Aamupalalle ja bussiin, joka lähtee n. 4.30 (tai siis viideltä) kisan starttipaikalle. Tiimit on jännittyneitä ja väsyneitä. Meillä läppä lentää bussikuskin kanssa.



Porkkalanniemessä tiimit säätävät tavaroitaan ja virittävät gepsejä reppuihinsa. Tuulinen sää on pakottanut järjestäjät muuttamaan ekan päivän reittiä. Nyt viritellään tuulessa starttipaikkaa ja kuvataan tiimien värjöttelyä viileässä ja tuulisessa aamussa.



Starttitöräys kajahtaa ilmoille pian 7:n jälkeen. Tiimit lähtevät coastaleering -kartta kädessä juoksentelemaan ympäri Porkkalanniemeä. Viileännäköistä, mutta kyllä tekis itsekin mieli.. Onneksi on Rokua takana, muuten vierestä katsomista ei kestäisi ollenkaan.. Säntäilyn jälkeen tiimit suuntaavat kajakeilleen ja lähtevät tuuliselle merelle. Me lähdemme perään Peten veneellä. Sadetta ripsii hetken, mutta pian poutaantuu. Lyhyen melonnan jälkeen pysähdytään soutamaan ja toiselle coastaleering –osuudelle.



Matka jatkuu taas kajakeilla, minä, Avantille kuvaava Lilli ja Harrin poika Lauri siirrymme kameroidemme kanssa kohti seuraavaa vaihtoa Harrin autossa. Vaihtopaikalla odottelemme tiimejä jonkin aikaa. Lepäilemme Laurin ja Lillin kanssa laiturilla ja partiotaituri Lauri keittää meille pastat lihapullilla höystettynä. Hyvää on ja juttua riittää puolin ja toisin niin että väsymyksestä huolimatta ei malta nukkua. Lauri on mahtava tyyppi!
Lounaskokkailut. Kuva: Lilli Rantahakala.

Kärki saapuu pian vaihtoon, josta jatkaa uudelle coastaleering –pätkälle. Saadaan taas hyvää kuvamateriaalia. Pete lähtee juoksemaan muistaakseni Multisport.fi:n kanssa osuudelle GoPro –kameran kanssa.

RES veneilee.
Like father like son :)
Pari sanaa kameralle. Timo (vas), Pete ja Aki.

Uintijuoksentelun päätteeksi tiimit availevat taas vaihtokassejaan ja etsivät rullaluistimet alle. Sanon heipat Laurille ja lähdemme Peten autolla kuvaamaan rullaluistelua videoryhmän kanssa. Saadaan hienoa materiaalia. Samalla toivotaan että poliisi ei juuri nyt ilmesty paikalle, kun ajetaan peräluukku auki ja välillä väärällä kaistalla.. Päivän ristiriitaisin elämys on yhden ulkomaisen kisaajan tiikerikalsarit. Vetävät koko jengimme sanattomaksi.

Tigrut.

Rullaluistelun jälkeen vuorossa taisi olla visiitti KN-keskukselle. Sieltä vielä käväisy kuvaamassa Flying Foxia lähistöllä ja odottamaan kärjen saapumista KN—keskukselle vaihtoon. Omjakon tulee kärjessä ja jää nukkumaan tunniksi. Multisport.fi tulee Omjakonin juuri lähdettyä ja nukkumista ei harkita. Räpsin kuvia, kirjoitan tiedotetta ja raportoin Sleepmonstersille.



Keskiviikko 25.7.

Tähän väliin 6h unta. Tekee hyvää. Aamulla FB:n päivittelyä, vaikka GPS-tiimi ja Pete hoitavatkin hommaa tosi mallikkaasti. Aamupäivällä käväisemme Juuson kanssa läheisellä kalliolla seuraamassa Redfoxin ja Agde:n laskeutuminen ja jumarointi. Tajuan vasta illalla että rastilla ollut nainen on Kaisu, joka oli yhdessä vaiheessa lähdössä myös Rokualle. harmi kun en tajunnut hommaa ajoissa.



Takaisin KN-keskukselle ja sekalaista hommaa. Yritän ennakoida ja pakkaan kassit valmiiksi yöreissua varten. Yritän osua samaan kyytiin Peten ja Timon kanssa, ja olen jo ehtinyt oppia, että kun käsky käy, on parasta olla valmiina. Syödään peten kanssa lounas KN-keskuksella ja lähdetään kuvaamaan. Timolle ei kerrota että syötiin jo.. :)

Kuvataan autosta pyöräilyä, Finnfoam -uiskentelua ym. päivän tapahtumia. Omjakon tulee ekalta Finnfoam –pätkältä ekana – ilman housuja. 

Explain this to foreign media..

Siitä ei irtoa kovinkaan paljoa julkaisukelpoista materiaalia mutta vitsin aihetta kylläkin. Päivällä on lämmin ja paarmoja ja sääskiä piisaa. Kuvaamme myös pitempää Finnfoam –pätkää ja sekin vaatii pientä sensurointia. Tekee mieli kisaamaan. Odottelemme tiimejä Finnfoamin loppuun. Kirjoitan pusikossa päivän tiedotteen ja raporttia Sleepmonsterssiin. paras kun ei lue toista kertaa tekstiä niin saa homman valmiiksi nopeammin. Yritän latailla kuvia nettiin, mutta yhteys on huono ja siirto vie aikaa. Sekä koneen että puhelimen laturit jäi tietenkin KN-keskukselle, joten säästöliekillä mennään.

Multisport.fi lähdössä ylös vesitorniin.

Keskiviikkoyönä taisi olla myös vesitorni –quest, joka on muutettu porraskiipeämiseksi ja lyhyeksi suunnistustehtäväksi turvallisuussyistä. Kuuntelemme alhaalla hihitellen joukkueiden reaktioita tornissa, mutta kärkikaksikko ei ole moksiskaan siitä, että kartta olisi ehkä kannattanut ottaa mukaan, tai portaat saattaa joutua kiipeämään uudestaan. Multisport.fi tuntee ilmeisesti Peten metkut vielä paremmin ja keksivät ottaa kartan mukaan ylös heti kättelyssä. Yksi rasti on kuulemma Henriikan takapihalla, joten loppujen lopuksi karttaa ei varmaan edes tarvittu.

Tornilta lähdemme huoltikan ja pitsatankkauksen kautta Syndalenin armeija-aluelle, missä seuraava vaihtopaikka ja tiimien 2h pakollinen lepotauko sijaitsee. Unta kertyy itsellekin se samainen 2h tällä kertaa auton takapenkillä.

Torstai 26.7.

Seuraavana päivänä edessä on taas kiireinen kuvauspäivä ja olo on yllättävän virkeä. Kiertelemme Peten ja Timon, sekä takaisin remmiin liittyneen toimittajamme Akin kanssa kuvaamassa ja haastattelemassa tiimejä. Kuvaamme Kick bikingia ja käymme upealla rannalla kuvaamassa Omjakonin ajelua pitkin pitkospuita. Se olisi mahtava telttailupaikka. 



Aamupalaksi kuivia nuudeleita ja pikapuurojauhetta kylmässä vedessä. Suuntaamme hankoon katsomaan, kun Omjakon kasaa itselleen purjelautan ja lähtee seilaamaan 6km Hangosta takaisin Syndaleniin. 

Sails up!

Siellä varusteiden säätöä ja joukkue katoaa merelle pitkälle melontaosuudelle. Kuvailemme vielä muitakin tiimejä kick bikessa ja Pete meloo koko kolmikon saareen kuvaamaan sodanaikaisia kivibunkkereita, joihin pari rastia on piilotettu. Tapaamme saaressa RESin ja Ebiken, jolta irtoaa haastattelukin.


Palaamme Syndaleniin ja Pete katoaa taas jonnekin. Lähdemme Akin ja Timon kanssa kuvaamaan, mutta päädymme pitämään 1,5h huoltotauon ja akkujenlataussession läheisellä Teboililla. Kahviaddiktiosta kärsivä Aki saa helpotusta oireisiinsa. Paikallinen tukevahko hedelmäpelinainen omaa maailman kummallisimman naurun.  Kirjoitan ja lähetän taas tekstiä englanniksi ja suomeksi tienpäältä. Onnistuuhan se tiedottaminen näin sivutyönäkin.

Illalla pakkaamme tavarat Akin autoon, joka lähtee maitse kohti melonnan päätepistettä. Minä, Timo ja Pete lähdemme merelle kuvaamaan melontaa. Saamme materiaalia mm. Ebikestä, Agdesta, SOSista hyvän rastinottopätkän. Multisport.fi saattoi näkyä myös, mutta en muista varmaksi. Meillä on tavallaan kiire, että ehtisimme melonnan loppuun ennen kärkeä. Sää ja maisemat ovat taivaalliset. Meri on aivan tyyni, maisemat todella kauniita ja kaiken kukkuraksi mieletön auringonlasku hemmottelee meitä. Filmillä on melkein yhtä paljon maisemakuvia kuin kisakuviakin. Matkan loppupuolella yritän muistaa, että ihan joka pilvestä ei tarvitse ottaa kuvaa.



Olemme perillä melonnan lopussa juuri kun pimeys alkaa laskeutua. Rastimiehet ja Pete alkavat säätää köysitikkaita ja rastia kiinni siltaan, ennen Omjakonin tuloa. Minä ja Lotte epäilemme rastin turvallisuutta, sekä kilpailijoille että ohi ajaville veneille, mutta quest jää muotoonsa.


Perjantai 27.7.

Yritän nukkua taas Akin autossa, mutta uni ei maistu. Tähän väliin siis unta 0h. Havahdun pystyyn kun Omjakon säätää rannassa tavaroitaan. Kuvaamme heidän touhujaan ja katsomme kun tiimi kääriytyy lusikkaan nokosille. Kello on soimassa kolmelta, ja he ehtivät pois alta ennenkö Multisport.fi saapuu samaan paikkaan. Katselemme Loten kanssa Multisportin Eepon selviytymistä tikkaista ja huokaisemme syvään, kun tikkaat alkavat luistaa alaspäin. Ne on heitetty jonkun puomin yli niin, että jos astuu vain toiselle tikasjonolle, ne alkavat luistaa alaspäin. Todella turvallista..

Multisport rantautuu, keräilee varusteensa. Yksi kisan helmistä on Multisportin Ville Niemelän housujenvaihto, joka päätyy Peten puhelimesta tietenkin myös Facbookkiin. Tiimi ottaa pyörät alleen ja me lähdemme autolla perään. Kuvaamme autosta lyhyen pyöräpätkän, kunnes tiimi saapuu kanoottimelontatehtävälle. Naureskelemme tiimille, joka yrittää keksiä millainen koira tehtävään on haudattuna. Nauramme etenkin Eepon idealle lähteä osuudelle ilman kanoottia. Kartan mittakaava on sen verran iso, että uiminen olisi aivan varmasti kaikista älyttömin tapa suorittaa osuus. Tiimi lähtee kuin lähteekin lopulta kanootin kanssa. Muilta osin taktiikka taitaa olla vielä auki.

Kanoottitehtävän suunnittelua.
SOS hioo taktiikkaansa kanoottitehtävään.

Odottelemme myös SOSin kanoottitehtävän alkuun. Tiimi unohti pelastusliivit vaihtoon, joten ei muuta kun takaisin. Onneksi pyöräilyä ei ollut kuin muutama kilometri. Omjakon saapuu melonnasta SOSin palatessa takaisin. he saavat lainaksi Omjakonin kanoottikärryt, joten loppujen lopuksi liivien unohdus ei varmasti ollut pelkästään huono juttu.

Makkaramestari skarppina.

Paistamme jossakin välissä aamupalamakkarat ja kellon lähestyessä aamu kahdeksaa lähdemme etsimään Timon ja Peten kanssa huoltoasemaa ja kahvia. Aki on jo lähtenyt KN-keskukselle nukkumaan. Taisimme kuvata aamulla vielä jotakin, varmaan pyöräilyä, kunnes on aika palata taas KN-keskukselle valmistautumaan voittajien maaliin tuloon. Pihaan kerääntyy porukkaa kun odottelemme Omjakonia perille. Tiimi saapuukin hyvävoimaisena, ajaa alas rantaan ja käy Finnfoameilla hakemassa vielä yhden rastin järven takaa. Tiimi jää vielä kampaamaan tukkaansa, mutta ilmestyy maaliviivalle pyörineen. Hymy irtoaa helposti ja skumppa suihkuaa pullosta. Maalissa voittajia odottaa juoma ja Ylen toimittaja kysymyksineen. Tiimi vastailee ja jää nauttimaan auringosta ja kiireettömyydestä maalialueelle.

Maaliin 10 metriä.

Tunnin päästä tulee Multisport.fi ja heistä jonkin ajan kuluttua SOS. Kaikki tiimit näyttävät onnellisilta. Kuvaan loppuillan tiimien maaliintuloa ja raportoin tiedotusvälineille ja Sleepmonsterssiin lopputuloksista. Latailemme lisämateriaalia myös Facebookkiin ja kuvagalleria täyttyy sitä mukaa kun koneet raksuttavat.
Ilta vierähtää headquarterssin koneilla. Tarkoitus oli jäädä bankettiin asti, mutta saan alkuillasta viestiä ja joudun lähtemään jo samana iltana pois. Pikkaraiset tarjoavat kyydin Kirkkonummelle, mitä hyppään junan kyytiin kohti Helsinkiä. Päivän hankalin tehtävä onkin pysyä hereillä niin että osun pois junasta Huopalahdessa. Olen kotona 22.30 tienoilla. Kassit jää purkamatta kun kaadun sänkyyn. Antoisa reissu, mutta univelka painaa.

Lauantaina päivittelen vielä Facebookkia ja lataan viimeiset kuvaat galleriaan. Hommat alkaa olla paketissa. harmi kun banketti jää väliin, mutta ilman autoa en jaksa lähteä enää säätämään. Kulunut viikko oli täynnä paljon kaikenlaista. Tuntuu etuoikeutetulta, että olen päässyt näkemään reitin parhaat palat siinä missä kilpailijatkin. Erityisesti venereissu auringonlaskussa torstai-iltana oli aivan omaa luokkaansa.

Seuraavaksi paluu arkeen: päivittäinen suihku, wc, normaali ruoka ja yöunet kuulostavat houkuttelevilta. Niin myös paluu treenauksen pariin. Sunnuntaina kävin juoksemassa 1,5h VK-lenkin ihan vaan liikkumisen riemusta. Ei ehkä mikään erityisen järkevä harjoitus tähän väliin, mutta joskus vaan pitää vetää enemmän tunteella kun järjellä.

Kisatavaraa:
Kisakuvia: http://multisport.kuvat.fi/kuvat/
Yle uutisten juttu perjantailta (alkaa n. 10min kohdalta): http://areena.yle.fi/tv/1592907

Omat kuvat vähän hävettää, kun ei ollut aikaa editoida, ja mukana on myös kaikki vahinkolaukaukset. Onneksi myös muutama ihan onnistunutkin otos.

2 kommenttia:

  1. Olipa hauska lukea vähän eri perspektiivistä "kisaraporttia",hyvä kirjoitus!
    Liisa

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos! Pidetään mielessä jatkossakin :)

    VastaaPoista